Ovista etsimässä

Kuten otsikkokin kertoo. Nyt ollaan kierron siinä vaiheessa, että etsitään kuumeisesti ovista. En ole kohta puoleen vuoteen sitä löytänyt, tosin en ole ihan kauheasti edes etsinyt. Toisaalta muutama kierto on ollut niin lyhyt, ettei sitä varmaankaan ole edes ollutkaan.

Tässä kierrossa on käytössä Multivita raskaana oleville ja greippimehu apuvälineinä. Ovis etsitään mammaksin ovistikuilla. Greippimehu on aiheuttanut kunnon valkkarit, tai ainakin oletan sen johtuvan greippimehusta. Täti poistui perjantaina ja lauantaina oli jo tuhdit valkkarit. Eihän ovulaatio voinut sillon jo olla? Ekan ovistestin tein joko su tai ma, en muista enää. Tikut ovat näyttäneet selkeää negaa. Vain kontrolliviiva on ollut näkyvissä, ei edes haamuviivaa vielä ole piirtynyt tikkuun.

Toivotaan, että ovis tulisi ensi viikolla.

Omassa elämässäni en enää edes haaveile, että tulisin raskaaksi. On raskasta ajatella tulevaisuutta ilman lapsia. En edes uskalla ajatella. Luulen, että minusta tulee katkera vanhempana. Nykyään kyllä pystyn iloitsemaan muiden vauvoista ja vauvauutisista, vaikka se sattuu niin paljon. Olen alkanut vältellä niiden lapsellisten seuraa, jotka tyrkyttävät ideoitaan, että hankkikaa tekin lapsi. En vain jaksa/kykene olemaan heidän seurassaan.

Suunnittelen tulevaisuutta sillä periaatteella, että me tulemme olemaan kaksistaan. Mies jaksaa edelleen olla positiivisemmalla mielellä, eikä taida myöntää itselleen eikä minulle, että emme ehkä koskaan saa lapsia. Tämä on myös raskasta. Hän jaksaa kokoajan sanoa, että kyllä me vielä lapsi saadaan. Itse en vain siihen usko enää. Tiedän, että kaikki on vielä mahdollista. Eihän tässä olla yritetykään kuin vasta vuosi ja yrittäminenkin on vähän sitä sun tätä, kun otollisia aikoja ei aina päästä hyödyntämään. Onhan omassa lähipiirissänikin esimerkkejä pitkästä odotuktuksesta. En vain silti jaksa uskoa siihen omalla kohdallani.

.olivia kp 11/??

Ainakin vuoden yrittäminen

Eli tänään KP2. Eilen aukesi hanat ja siis kierto on järjestyksessään jo 11. Kuukauden päästä on vuosi täynnä yritystä. Näin se vaan menee ja kyllähän se ottaa päähän. Ei kauheasti kiinnosta nähdä ketään, jotka hehkuttaa vauva-arkea tai raskautta tai itkee kuinka rankkaa on yhdistää perhe-elämä ja työ. Pitäkää vain omana tietona tuollaiset. Ei kiinnosta. Me, kun emme pääse niitä kokemaan.

Nyt sitten suunnittelemaan kesälomareissua! Kahdestaan taidetaan lähteä, kun ei nappaa lähteä muiden perhe-helvettiä katsomaan.

Anteeksi pessimistinen ja ilkeä asenne, mutta tää on se fiilis minulla on.

.olivia kp2/25-37

Tuhrua?

Tämän kierto lähentelee loppuaan. Eilen illalla alkoi tuhruttelu. Kierrosta on siis tulossa taas ennätyksellisen lyhyt. Vastaavanlainen kierto oli joulu-tammikuussa. Silloin kierron pituus oli vaivaiset 25 päivää ja menkat alkoi tuhruttelulla. Minulla ei aiemmin ole tuhruttelua ollut. Onkohan minulla jotain häikkää tuolla??

Tässä kierrossa en ostanut mitään vitamiineja ja greippimehuakaan en juonut kovin ahkerasti. Ovulaatiota aloin tikuttaa, mutta sitten tulin kipeäksi ja tikuttaminen jäi useaksi päiväksi. Enkä usko, että peiton heiluttelutkaan olisi osuneet oikeaan aikaan.

Mietin, että tapahtuuko ovulaatiota lainkaan. Kertooko tällainen lyhyt kierto siitä, ettei ovis tapahdu vai mistähän se kertoisi?

Meillä tulee kohta laskennallisesti vuosi täyteen yritystä. Tosin ei me olla päästy kaikkia kiertoja hyödyntämään, joten todellisia yrityskuukausia on vähemmän.

Tästä lapsettomuuden myöntämisestä on ollut se hyöty, että en ota enää niin raskaasti muiden vauvauutisia. Olen taas kuullut muutamia vauvauutisia tässä lähiaikoina, mutta ei ne ole oikein miltään tuntuneet. Toisille tulee lapsia, meille ei. Eipä siinä ihmeempiä. Se on edelleen tuntunut pahalle, kun joku sanoo, että tehkää tekin lapsia, tämä on niin ihanaa. Niimpä.

.olivia kp 27/25...37

Mieli on tasaantunut

En nyt aivan kaikkia keinoja ole ottanut käyttöön. Tai en oikeestaan mitään noista. Greippimehua join alkukuun, mutta sitten sekin jäi. Ovista olen tikutellut, mutta sekin unohtui kun tulin kipeeksi. Vitamiineja en käynyt ostamassa.

Nyt kun olen itselleni myöntänyt, että olemme lapsettomia, niin jonkinlainen paine ja stressi on hävinnyt. Tyynen rauhallisesti suhtaudun asiaan. Olemme tällaisia viallisia, mutta kaikissa on jokin vika. Meissä se on nyt näin ikävä asia kuin lapsettomuus. Olemme nyt alkaneet pohtia mitä haluamme elämältämme. Ehkä me lähdemme ulkomaille, ehkä muutamme minun työpaikkakunnalleni. Ehkä jatkamme elämäämme tällä tavalla.

Kaikki keinot käyttöön, ehkä turhaan.

Tässä kierrossa ajattelin taas kokeilla greippimehua. eli lasillinen greippimehua joka päivä kierron alusta asti ovulaatioon saakka. Aloitin mehun juonnin vasta eilen, eli ihan kierron alusta en sitä juonut. Mutta ehkä pari päivää ei pitkässä kierrossa tunnu missään.

Tilaisin myös ovulaatiotestejä. Ajattelin niillä varmistaa taas ovulaation ajankohdan. Todennäköisesti sitä ei päästä nyt hyödyntämään, mutta ainakin varmistuisin, että se ovulaatio oikeasti tapahtuu.

Mietin myös jonkun vitamiinilisän aloittamista. Ehkä joku multivita naisille/raskaana oleville voisi olla hyvä. Vinkkejä? Entäpä muita poppakonsteja? Nyt haluan tosiaan käyttää kaikki tarjolla olevat keinot käyttöön.

Minua ahdistaa soittaa muutamalle raskaana olevalle ystävälle. Samoin niitä muutamaa, joiden tiedän yrittävän myös lasta, on vaikea kohdata. En pysty puhumaan asiasta niille muutamalle ystävälle, joille olen tästä yrityksestä kertonut. En halua katsoa telkasta Martinaa ja Eskoa. Eilen koville otti Satuhäiden katsominen, kun siinä lähes kaikilla pareilla oli lapsia. Samoin Dr. Phil herätti ärsyynnystä toissa päivänä, kun siinä teini olivat tulleet raskaaksi vahingossa.

Olen kyllä jo henkisesti alkanut valmistautua siihen, että me olemme lapsettomia. Pitää vaan yrittää täyttää elämä jollain muilla ihanilla asioilla. Täytyy vaan yrittää myöntää itselle, että meistä kaikista ei vain koskaan tule vanhempia, ainakaa biologisia. Täytyy hyväksyä, että en pysty saavuttamaan sitä kaikkea mitä olen aina toivonut omalta elämältäni. Minä en välttämättä pääse koskaan kokemaan millaista on olla raskaana tai miltä tuntuu imettää. Ehkä tämä elämä voi olla myös jotain muuta kuin lapsia. Vaikeaahan tällaisia asioita on itselle yrittää myöntää ja hyväksyä, mutta jossain vaiheessa se on tehtävä.

En siis osaa päättää mitkä on tän päivän fiilikset, ehkä ne on vain ristiriitaiset.

olivia kp 4

Nopea odotus

Eli uusi kierto alkoi tänään, kierto on järjestyksessään jo numero 10. Fiilikset on tosi syvällä. Pettymys tuntuu tällä kertaa niin suurelta, ettei sitä jaksa millään. Asia itkettää. Pelkään koko ajan sitä, että joku ystävä tai tuttu tulee kertomaan heidän vauvauutisista. En oikeasti tiedä miten jaksan sellaisia uutisia. Tuntuu, että alan katkeroitua. Miten lapsettomat jaksavat?? Minusta tuntuu, etten minä jaksa. EN JAKSA.

.olivia kp 1

Lomakierto

Tämä kierto onkin mennyt täysin bloggailematta. Omaani en ole päivitellyt, enkä muiden lukenut. Tekee ihan hyvää ottaa vähän etäisyyttä välillä näihinkin asioihin. Ovistakaan en ole bongaillut enkä testaillu. Joko sitä ei ole ollut tai sitten en vain ole huomannut sitä. Nyt mennään jo ehkä piinaviikoll, sillä kp 32. Mitään oireita ei ole mihinkään suunnassa. En osaa mitenkään toivoa mitään. Nyt vain odotellaan tuleeko tätiä tällä viikolla vai ei.

.olle kp 32/25...37