Ei jaksa odottaa, taaskaan

Nyt olisi laskujeni mukaan DPO9, jos ovulaatio oli silloin, kun kuvittelin se olevan ja että se saatiin hyödynnettyä. Ajoitus ei mennyt ihan kohdilleen, mutta yritetty ainakin on. Haluaisin jo nyt tietää, että onko tärppi käynyt vai ei. Tämä malttamattomuus ei ole mukava olo tila. Koko ajan päässä pyörii ajatus, että olenko nyt raskaana vai en. Periaatteessa en tee sillä tiedolla mitään ainakaan tänään, enkä huomenna, enkä varmaan koko loppu viikkona. Haluan vain tietää. Haluan lähinnä rauhan itselleni. Tiedän, että siitä se panikointi ja ajatusten myllerrys alkaakin, jos plussa tulee.

Jollain tavalla mielessä on, että jos tässä kierrossa ei tärppi käy, niin ei sitten koskaan.

Kuulostaa aika rankalta, mutta olen päättänyt alkaa elämään odottamisen ja toivomisen sijaan. Aion nauttia tulevasta kesästä. Aion tehdä itse jotain, että saan muutoksen elämääni. Ei tämä minun elämä muutu, sillä että murehdin asiasta kotona. Vain minä voin tehdä muutoksen! Nyt kun vielä tietäisi mitä haluan ja mitä mieheni haluaa...

Ovis oli ja meni

Jätän nyt huomioimatta edellisen viestin ekan kommentin. En vain keksi mitään mitä siihen voisi sanoa.

Olen tikuttanut ovista mammaksista tilaamillani davidin (?) ovulaatiotikuilla. En ole koskaan (aiemminkaan) saanut tikkuun kontrolliviivaa vahvempaa viivaa. Nyt sain perjantaina ja lauantaina sellaiset haamut eli huomattavasti hennot viivat kuin kontrolliviivat. Tulkitsen ne kumminkin ovulaatioksi muiden oireiden perusteella. Minulla on ollut runsasta valkovuotoa edellisistä menkoista lähtien. Vuoto loppui kuin seinään. Lauantaina illalla ei ollut enää mitään. Perjantai iltapäivästä lauantai päivään saakka oli tosi kovia alavatsakipuja, jotka tulkitsen ovulaatiokivuiksi. Oli viiltävää kipua vasemmalla puolella. Jomotusta ja paineen tunnetta. Välillä ei voinut edes liikkua kun sattui niin paljon. Kivutkin loppui lauantai-iltaan mennessä.

Uskon, että nämä oireet tuli nyt greippimehun ansiosta. Olisipa aina näin selkeät oireet, niin ei tarvitsisi tikkujen kanssa pelata.

Suurin ongelma oli nyt kyllä se ajoitus. Päästiin heiluttelemaan peittoja vasta lauantai-iltana, joten taidettiin olla auttamattomasti myöhässä. Kyllähän se ottaa pannuun, kun noin vähän on kiinni ajoitus. Me nähdään nyt seuraavan 1,5 kuukauden ajan normaalia enemmän, joten olihan se hyvä, että ovis osui juuri siihen viereen.

Kävin läpi aikaisempia kiertoja ja niissä kierroissa, joissa olen löytänyt tai ainakin luullut löytäneeni oviksen, on luteaalivaihe kestänyt 12 päivää. Tämän perusteella voin odottaa menkkoja alkavaksi 2.4.

Ovista etsimässä

Kuten otsikkokin kertoo. Nyt ollaan kierron siinä vaiheessa, että etsitään kuumeisesti ovista. En ole kohta puoleen vuoteen sitä löytänyt, tosin en ole ihan kauheasti edes etsinyt. Toisaalta muutama kierto on ollut niin lyhyt, ettei sitä varmaankaan ole edes ollutkaan.

Tässä kierrossa on käytössä Multivita raskaana oleville ja greippimehu apuvälineinä. Ovis etsitään mammaksin ovistikuilla. Greippimehu on aiheuttanut kunnon valkkarit, tai ainakin oletan sen johtuvan greippimehusta. Täti poistui perjantaina ja lauantaina oli jo tuhdit valkkarit. Eihän ovulaatio voinut sillon jo olla? Ekan ovistestin tein joko su tai ma, en muista enää. Tikut ovat näyttäneet selkeää negaa. Vain kontrolliviiva on ollut näkyvissä, ei edes haamuviivaa vielä ole piirtynyt tikkuun.

Toivotaan, että ovis tulisi ensi viikolla.

Omassa elämässäni en enää edes haaveile, että tulisin raskaaksi. On raskasta ajatella tulevaisuutta ilman lapsia. En edes uskalla ajatella. Luulen, että minusta tulee katkera vanhempana. Nykyään kyllä pystyn iloitsemaan muiden vauvoista ja vauvauutisista, vaikka se sattuu niin paljon. Olen alkanut vältellä niiden lapsellisten seuraa, jotka tyrkyttävät ideoitaan, että hankkikaa tekin lapsi. En vain jaksa/kykene olemaan heidän seurassaan.

Suunnittelen tulevaisuutta sillä periaatteella, että me tulemme olemaan kaksistaan. Mies jaksaa edelleen olla positiivisemmalla mielellä, eikä taida myöntää itselleen eikä minulle, että emme ehkä koskaan saa lapsia. Tämä on myös raskasta. Hän jaksaa kokoajan sanoa, että kyllä me vielä lapsi saadaan. Itse en vain siihen usko enää. Tiedän, että kaikki on vielä mahdollista. Eihän tässä olla yritetykään kuin vasta vuosi ja yrittäminenkin on vähän sitä sun tätä, kun otollisia aikoja ei aina päästä hyödyntämään. Onhan omassa lähipiirissänikin esimerkkejä pitkästä odotuktuksesta. En vain silti jaksa uskoa siihen omalla kohdallani.

.olivia kp 11/??

Ainakin vuoden yrittäminen

Eli tänään KP2. Eilen aukesi hanat ja siis kierto on järjestyksessään jo 11. Kuukauden päästä on vuosi täynnä yritystä. Näin se vaan menee ja kyllähän se ottaa päähän. Ei kauheasti kiinnosta nähdä ketään, jotka hehkuttaa vauva-arkea tai raskautta tai itkee kuinka rankkaa on yhdistää perhe-elämä ja työ. Pitäkää vain omana tietona tuollaiset. Ei kiinnosta. Me, kun emme pääse niitä kokemaan.

Nyt sitten suunnittelemaan kesälomareissua! Kahdestaan taidetaan lähteä, kun ei nappaa lähteä muiden perhe-helvettiä katsomaan.

Anteeksi pessimistinen ja ilkeä asenne, mutta tää on se fiilis minulla on.

.olivia kp2/25-37

Tuhrua?

Tämän kierto lähentelee loppuaan. Eilen illalla alkoi tuhruttelu. Kierrosta on siis tulossa taas ennätyksellisen lyhyt. Vastaavanlainen kierto oli joulu-tammikuussa. Silloin kierron pituus oli vaivaiset 25 päivää ja menkat alkoi tuhruttelulla. Minulla ei aiemmin ole tuhruttelua ollut. Onkohan minulla jotain häikkää tuolla??

Tässä kierrossa en ostanut mitään vitamiineja ja greippimehuakaan en juonut kovin ahkerasti. Ovulaatiota aloin tikuttaa, mutta sitten tulin kipeäksi ja tikuttaminen jäi useaksi päiväksi. Enkä usko, että peiton heiluttelutkaan olisi osuneet oikeaan aikaan.

Mietin, että tapahtuuko ovulaatiota lainkaan. Kertooko tällainen lyhyt kierto siitä, ettei ovis tapahdu vai mistähän se kertoisi?

Meillä tulee kohta laskennallisesti vuosi täyteen yritystä. Tosin ei me olla päästy kaikkia kiertoja hyödyntämään, joten todellisia yrityskuukausia on vähemmän.

Tästä lapsettomuuden myöntämisestä on ollut se hyöty, että en ota enää niin raskaasti muiden vauvauutisia. Olen taas kuullut muutamia vauvauutisia tässä lähiaikoina, mutta ei ne ole oikein miltään tuntuneet. Toisille tulee lapsia, meille ei. Eipä siinä ihmeempiä. Se on edelleen tuntunut pahalle, kun joku sanoo, että tehkää tekin lapsia, tämä on niin ihanaa. Niimpä.

.olivia kp 27/25...37