Raskaus ei tosiaan ole edennyt niin kuin olisin toivonut, mutta helpotusta on tuonut se, että nyt raskautta seurataan tiiviisti äitiyspolilla ja itsekin osaan tulkita oireita paremmin kuin silloin esikoisen odotuksessa. Koko syksyn ajan olen käynyt noin 3 viikon välein kontrollissa, jossa kohdunsuun tilannetta on katsottu. Tiistaina oli viimeisin kontrollikäynti. Muutamana päivänä ennen sitä on ollut melkoisesti kivuttomia supistuksia etenkin kun on liikkunut tai touhunnut. Samoin ajoittain on ollut jomotuksia ja vihlomisia alavatsalla ja alapäässä.
Kontrollissa tulikin järkytys. Näin itsekin silmilläni, että kohdunsuu ei ollut samanlainen kuin aiemmin. Sisäsuu oli auki suppilomaisesti (=funneling). Eli sisäsuu oli leveyssuunnassa sentin leveydeltä ja auki olevaa osaa oli reilu 2 senttiä. Yhteensä kohdun kaulaa oli yli 3,5 senttiä, josta noin sentin verran kiinni. Ulkosuu oli hiukan auki ja paikat pehmeät. Järkytys oli suuri tilanteesta etenkin kun lääkäri sanoi, että pitäisi jäädä osastolle vuodelepoon.
Vaikka tämä mahdollisuus on ollut tiedossa koko raskausajan, niin silti tämä oli shokki. Aluksi viikko lepoa osastolla vessa- ja suihkuluvin, jonka jälkeen katsotaan tilanne. Jos tilanne on hyvä voisin päästä kotiin jatkamaan vuodelepoa.
Olen nyt ollut täällä osastolla neljä päivää ja ensimmäisen päivän jälkeen huomasin, että minulla tosiaan oli jomotuksia ja vihlontoja, kun ne ovat nyt hävinneet. Täällä kysellään koko ajan vointia ja onko ollut supistuksia. Niitä tulee nyt siis tarkkailtua, varsinkin kun on aikaa. Niitä on tullut, niitä kivuttomia siis. On niitä kotonakin tullut, mutta nyt ne huomaa paremmin.
Tänään kätilö yllätti minut ja kertoi, että lääkäri katsoo minut ja jos tilanne on hyvä voin saada liikkumaluvan eli käydä päiväsalissa syömässä. Jos maanantaina tilanne on edelleen hyvä niin voin päästä kotiin lepoon. Lääkäri tutki minut, itse en ruudulle kunnolla nähnyt eikä lääkäri kamalasti mitään puhunut. Ilmeisesti tilanne on nyt hyvä eli jos oikein ymmärsin niin funneloitumista ei ole (?). Sain luvan liikkua ja jos kaikki menee hyvin pääsen jo huomenna kotiin. Olen ihan ällikällä lyöty, että pääsisinkin jo nyt kotiin. Ihanaahan se on päästä esikoisen luo! Mutta toisaalta myös vähän pelottaa, että maltanko olla riittävän rauhassa siellä, kun kaikki kotityöt jää miehelle.
olivia ja pikkuveli rv 28+2
Silmääni sattui toiseen blogiin kirjoittamasi kommentit ja ne kuulostivat tutuille kevyt palstalta ja oikeassa olin, sama mamma olit :)
VastaaPoistaItselläni ollut paljon kivuttomia supistuksi ja just noita alavatsan vihlontoja ja jomotusta. Ja jotenkin silleen jäytää ihmeellisesti. noh, viikon päästä ultra rv 20+4. Esikoiselta oli sillon todella paljon kivuttomia supistuksia, jotka ei asettunu levossakaan, mutta kohdunsuulle eivät tehneet mitään. Toiv ei nytkään..
Mutta ihanaa, että pääsit kotiin lepäämään. Ikävä esikoista on sairaalassa varmasti todella kova. Ei sillä, on siinä varmasti omat haasteensa kotonakin lepäämisessä, mutta varmasti kaikkien kannalta mukavampi niin!
Toivottavasti lepo auttaa ja saatte lisää päiviä ja viikkoja!
Edelliselle: jos valkovuotosi on limaista tai liukasta, ota yhteyttä neuvolaan h e t i , sen verran pahalle kuulostaa.
VastaaPoistaItselläni oli molempien odotuksessa täysin kivuttomia, mutta varsin napakoita supistuksia, jotka sitten alkoivat toisen odotuksessa puolivälin jälkeen kypsyttämään paikkoja. rv 24+2 kohdunsuu oli hyvinkin samassa tilassa kuin Olivialla (ulkosuu sormelle auki ja pehmeä, sisäsuu suppiloitunut ja kiinniolevaa osaa oli 0,5 cm plus vauvan pää painunut kanavaa vasten tiiviisti). Limaa tuli, kivuttomia oli kymmeniä päivässä, paikkoja jomotti ja ajoittain alapäässä oli jopa paineen tunnetta. Sitä ei kuulemma olisi saaanut tulla ollenkaan supistuksen yhteydessä, oli supistus sitten kivuton tai ei.
Kotivuodelepoon pistettiin. Esikoisen sain viedä aamulla hoitoon ja loppupäivän makasin, syödä sai pystyssä ja vessassa käydä. Viikon päästä sain nousta puoli-istuvaan ja siinä mentiin sitten 32+ -viikolle. Autossa sain olla sen verran, että neuvola- ja lääkärikäynnit kävin, muu aika meni kotona.
Niin, se vauva tuli lopulta rv 41+0
Kyllä sama mamma täällä selvittelee ajatuksiaan. Tämä tilanne on itselle niin haastava (henkisesti), etä pakko purkaa ajatuksia moneen suuntaan. Varsinkin, kun olen huomannut erään reaktion. Nyt, kun olen kotona, niin eipä ole juuri kukaan ottanut yhteyttä. Ei varmaan moni ymmärrä tämän tilanteen haastavuutta. Ja edelleen ennenaikaisen synnytyksen uhka on suuri, vaikka kotona olenkin. Toisaalta en voi syyttääkään muita, mistäpä he tietävät millaista tämä vuodelepo on, jos en siitä kerro.
VastaaPoistaKati sinun tuntemuksesi ovat aivan kuin omiana. Nyt vasta tajusin sen valkovuoden koostumuksen muutokset, etenkin kipujen ja jomotteluiden yhteydessä. Kun on ollut kipuja, niin vuotokin on limaisempaa ja liukasta. Ei varsinaisesti paksumpaa tai juoksevampaa, vaan nimenomaan liukasta.
Herkästi edelleenkin kivuttomia supistuksia tulee, mutta jomottelut ja vihlonnat liittyy nimenomaan liikkumiseen. Yksi kivulias supistus tulee kerran päivässä. Ja mitä oudoimmissa tilanteissa. Aiemmin on tullut maatessa, mutta eilen tuli vessassa ollessa ja oli kamalaa. Pytyltä ei voinut nousta, mutta satui. Pissaa ei tullut, mutta pissaamisen tarve oli suuri. Toivottavasti toiste tule noin.
Alkaa tämä makaaminenkin käydä työstä. Olen tottunut tähän melko nopeasti, makaan vaan. En jaksa oikein mihinkään ryhtyä, silmäilen nettisivuja ja lehtiä. En jaksa keskittyä. En jaksa katsoa telkasta mitään järkevää, kaikkea huttua vain. Ylös ei jaksa nousta pikkuasian takia.
Tänään kumminkin jo rv 29+0, joten taas on viikko päästy pidemmälle!
.olivia
Hienoa olivia, että taas uusi viikko saavutettu! ne on kaikki tärkeitä päiviä ja viikkoja. Tuosta palstasta vielä niin se on ollut ainakin minun pelastus monessa tilanteessa. Huomaa palaavansa joka ilta piipahtamaan siellä.. Ja siellä on paljon saman kokeneita kuin sinä. Jos ei just makaamassa niin ainakin vanhoja ketjuja, jotka voi valaa uskoa ja jaksamista.
VastaaPoistaTuo on kurjaa, että ihmiset hävinneet ympäriltä. Just kun sitä tukea varmasti tarvitsisi :( Minä en usko, että sitä lepoa (kotona kuin sairaalassakaan) voi ymmärtää ennen kuin se on itse kokenut (minä en ole kokenut). Mutta kyllähän nyt jokaisen ihmisen luulis osaavan kuvitella millaista on vaan maata ja siinä samalla miettiä, pelätä. ja sairaalassa jos on niin on viel erossa perheestä. mut voisko olla, että ihmiset vähän jännittää mitä sanoa ym.?
Mie soitin neuvolaan toissapäivänä, kun masu oli pidempää kovana eikä meinannut asettua levossakaan. Mut eilen ja tänään ei juurikaan ole supistellut. Huomannut olen, että levossa ei niinkään supistele, mut heti kun jotain enempi tekee. Niinpä meillä ei tehdä ;) Mutta joo terkkarin käskystä vein aamulla virtsanäytteen. Voi kuulem olla myös ihan normaaliakin nää supistelut. Niin hirveetä kun ei voi tietää mitä tuolla perspäässä tapahtuu :(
Mie en ole valkovuodossa huomannut eroja. Tai ainakaan en ymmärrä kuin valkovuoto voisi olla liukasta :) eli voisi kuvitella, ettei miulla ole.
Toivottavasti siulla nuo kipeät pysyis poissa ja tietty kaik muutkin vihlonnat ym. Sit just noissakin on se, että kohtuhan kasvaa ja sekin tuntuu, mutta mistä sen tietää mikä on mitäkin. Ei mistään. Inhosin supistuksia jo sillon esikoisella, mutta sillon ei osannu pelätä. Nyt on kokemus keskosuudesta ja pelotkin sen mukaiset :(
Edelleen jaksamista lepoon ja niitä viikkoja lisää..
nappis Liukasta valkovuoto on, kun pissan jälkeen pyllyä pyyhkiessäsi paperi todellakin luistaa pyrstössä. Limaista se on, kun se tulee pöksyihin niin paksuna kerroksena, että se on aivan kova kuivuttuaan. Pahimmillaan voi vuotaa silkkaa limaa. Se on sitä ns. limatulppaa eli merkkiä siitä, että kohdunkaulalla tapahtuu avautumista/kypsymistä. Itselläni voin sanoa näin jälkiviisaana, että limatulppaa tuli ennen puolta väliä jo. Esikoisesta ei mennyt limatulppaa,joten en itsekään tajunnut ennenkuin jälkeenpäin (synnytystä ennakoivien supistusten aikana 10 tuntia ennen synnytystä), mitä se limaisuus oli.
VastaaPoistaKiitos Kati noin tarkasta kuvauksesta!! Itselläni esikoisesta limatulppa taisi tulla paria päivää ennen sairaalaan joutumista. Se oli hieman rusehtavaa väriltään ja sellaista joustavaa könttiä, hyytelöä. Sitä siis pystyi sormien välissä painelemaan eikä mennyt rikki. Sitä jäi pyyhkiessä paperiin. Nyt tässä raskaudessa sitä on tainnut tulla useampaan kertaan, pieniä määriä kerrallaan, mutta on ollut kirkasta. Jostain luin, että se limatulppa uusiutuu jos aikaisin tulee.
VastaaPoista