Eli uusi kierto alkoi odotetusti lauantaina. Kuten joskus aikaisemminkin olen huomannut, niin greippimehu aiheutti myös kovia menkkakipuja. Niistä kärsin lauantain ja vielä vähän sunnuntainakin.
Vuosi tuli täyteen yrittämistä. Kiertoja vuoteen mahtui 11, mikä johtuu viime kesän maraton kierrosta ja syksyn pitkistä kierroista. Nyt kierrot ovat lyhentyneet siihen 26-28 päivään. Tosin luulen, että ovuloimattomat kierrot ovat sitten niitä pidempiä kiertoja. Olen myös päätynyt tulokseen, että luteaalivaihe kestää minulla 12-13 päivää. Ovistikkuihin en voi luottaa yhtään. Niihin en ole koskaan saanut kunnolla plussaa aikaiseksi. Hailakoita viivoja vain useampana päivänä, ja ovis on tapahtunut samoihin aikoihin. Lisäksi Predictor raskaustestiin en enää luota. Sain sillä kerran selkeän plussan ja toisen kerran haamun vaikka mitään raskautta ei ollutkaan.
En tiedä kuinka usein jaksan tätä blogia päivitellä, sillä aion nyt lopettaa "yrittämisen". Alamme miehen kanssa elämään meidän nykyistä elämään. Emme tee suunnitelmia sen mukaan, että jos vaikka tulisinkin raskaaksi. Koitamme ratkaista tämän nykyisen tilanteen jollain muulla keinolla. Todennäköisesti joku muuttaa jonnekin, mutta ei vielä ole käsitystä kuka ja minne. Ehkä myös joku vaihtaa työpaikkaa. En tiedä. Kesästä aiomme nauttia, sitten kun se tulee!
Enpä tullut raskaaksi ennen kuin täytän 30 vuotta. Enkä tiedä tulenko koskaan. En mieti asiaa nyt, vaan jatkan elämistä.
olivia kp 4/25-33
tiistai 6. huhtikuuta 2010
maanantai 29. maaliskuuta 2010
Ei jaksa odottaa, taaskaan
Nyt olisi laskujeni mukaan DPO9, jos ovulaatio oli silloin, kun kuvittelin se olevan ja että se saatiin hyödynnettyä. Ajoitus ei mennyt ihan kohdilleen, mutta yritetty ainakin on. Haluaisin jo nyt tietää, että onko tärppi käynyt vai ei. Tämä malttamattomuus ei ole mukava olo tila. Koko ajan päässä pyörii ajatus, että olenko nyt raskaana vai en. Periaatteessa en tee sillä tiedolla mitään ainakaan tänään, enkä huomenna, enkä varmaan koko loppu viikkona. Haluan vain tietää. Haluan lähinnä rauhan itselleni. Tiedän, että siitä se panikointi ja ajatusten myllerrys alkaakin, jos plussa tulee.
Jollain tavalla mielessä on, että jos tässä kierrossa ei tärppi käy, niin ei sitten koskaan.
Kuulostaa aika rankalta, mutta olen päättänyt alkaa elämään odottamisen ja toivomisen sijaan. Aion nauttia tulevasta kesästä. Aion tehdä itse jotain, että saan muutoksen elämääni. Ei tämä minun elämä muutu, sillä että murehdin asiasta kotona. Vain minä voin tehdä muutoksen! Nyt kun vielä tietäisi mitä haluan ja mitä mieheni haluaa...
Jollain tavalla mielessä on, että jos tässä kierrossa ei tärppi käy, niin ei sitten koskaan.
Kuulostaa aika rankalta, mutta olen päättänyt alkaa elämään odottamisen ja toivomisen sijaan. Aion nauttia tulevasta kesästä. Aion tehdä itse jotain, että saan muutoksen elämääni. Ei tämä minun elämä muutu, sillä että murehdin asiasta kotona. Vain minä voin tehdä muutoksen! Nyt kun vielä tietäisi mitä haluan ja mitä mieheni haluaa...
maanantai 22. maaliskuuta 2010
Ovis oli ja meni
Jätän nyt huomioimatta edellisen viestin ekan kommentin. En vain keksi mitään mitä siihen voisi sanoa.
Olen tikuttanut ovista mammaksista tilaamillani davidin (?) ovulaatiotikuilla. En ole koskaan (aiemminkaan) saanut tikkuun kontrolliviivaa vahvempaa viivaa. Nyt sain perjantaina ja lauantaina sellaiset haamut eli huomattavasti hennot viivat kuin kontrolliviivat. Tulkitsen ne kumminkin ovulaatioksi muiden oireiden perusteella. Minulla on ollut runsasta valkovuotoa edellisistä menkoista lähtien. Vuoto loppui kuin seinään. Lauantaina illalla ei ollut enää mitään. Perjantai iltapäivästä lauantai päivään saakka oli tosi kovia alavatsakipuja, jotka tulkitsen ovulaatiokivuiksi. Oli viiltävää kipua vasemmalla puolella. Jomotusta ja paineen tunnetta. Välillä ei voinut edes liikkua kun sattui niin paljon. Kivutkin loppui lauantai-iltaan mennessä.
Uskon, että nämä oireet tuli nyt greippimehun ansiosta. Olisipa aina näin selkeät oireet, niin ei tarvitsisi tikkujen kanssa pelata.
Suurin ongelma oli nyt kyllä se ajoitus. Päästiin heiluttelemaan peittoja vasta lauantai-iltana, joten taidettiin olla auttamattomasti myöhässä. Kyllähän se ottaa pannuun, kun noin vähän on kiinni ajoitus. Me nähdään nyt seuraavan 1,5 kuukauden ajan normaalia enemmän, joten olihan se hyvä, että ovis osui juuri siihen viereen.
Kävin läpi aikaisempia kiertoja ja niissä kierroissa, joissa olen löytänyt tai ainakin luullut löytäneeni oviksen, on luteaalivaihe kestänyt 12 päivää. Tämän perusteella voin odottaa menkkoja alkavaksi 2.4.
Olen tikuttanut ovista mammaksista tilaamillani davidin (?) ovulaatiotikuilla. En ole koskaan (aiemminkaan) saanut tikkuun kontrolliviivaa vahvempaa viivaa. Nyt sain perjantaina ja lauantaina sellaiset haamut eli huomattavasti hennot viivat kuin kontrolliviivat. Tulkitsen ne kumminkin ovulaatioksi muiden oireiden perusteella. Minulla on ollut runsasta valkovuotoa edellisistä menkoista lähtien. Vuoto loppui kuin seinään. Lauantaina illalla ei ollut enää mitään. Perjantai iltapäivästä lauantai päivään saakka oli tosi kovia alavatsakipuja, jotka tulkitsen ovulaatiokivuiksi. Oli viiltävää kipua vasemmalla puolella. Jomotusta ja paineen tunnetta. Välillä ei voinut edes liikkua kun sattui niin paljon. Kivutkin loppui lauantai-iltaan mennessä.
Uskon, että nämä oireet tuli nyt greippimehun ansiosta. Olisipa aina näin selkeät oireet, niin ei tarvitsisi tikkujen kanssa pelata.
Suurin ongelma oli nyt kyllä se ajoitus. Päästiin heiluttelemaan peittoja vasta lauantai-iltana, joten taidettiin olla auttamattomasti myöhässä. Kyllähän se ottaa pannuun, kun noin vähän on kiinni ajoitus. Me nähdään nyt seuraavan 1,5 kuukauden ajan normaalia enemmän, joten olihan se hyvä, että ovis osui juuri siihen viereen.
Kävin läpi aikaisempia kiertoja ja niissä kierroissa, joissa olen löytänyt tai ainakin luullut löytäneeni oviksen, on luteaalivaihe kestänyt 12 päivää. Tämän perusteella voin odottaa menkkoja alkavaksi 2.4.
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Ovista etsimässä
Kuten otsikkokin kertoo. Nyt ollaan kierron siinä vaiheessa, että etsitään kuumeisesti ovista. En ole kohta puoleen vuoteen sitä löytänyt, tosin en ole ihan kauheasti edes etsinyt. Toisaalta muutama kierto on ollut niin lyhyt, ettei sitä varmaankaan ole edes ollutkaan.
Tässä kierrossa on käytössä Multivita raskaana oleville ja greippimehu apuvälineinä. Ovis etsitään mammaksin ovistikuilla. Greippimehu on aiheuttanut kunnon valkkarit, tai ainakin oletan sen johtuvan greippimehusta. Täti poistui perjantaina ja lauantaina oli jo tuhdit valkkarit. Eihän ovulaatio voinut sillon jo olla? Ekan ovistestin tein joko su tai ma, en muista enää. Tikut ovat näyttäneet selkeää negaa. Vain kontrolliviiva on ollut näkyvissä, ei edes haamuviivaa vielä ole piirtynyt tikkuun.
Toivotaan, että ovis tulisi ensi viikolla.
Omassa elämässäni en enää edes haaveile, että tulisin raskaaksi. On raskasta ajatella tulevaisuutta ilman lapsia. En edes uskalla ajatella. Luulen, että minusta tulee katkera vanhempana. Nykyään kyllä pystyn iloitsemaan muiden vauvoista ja vauvauutisista, vaikka se sattuu niin paljon. Olen alkanut vältellä niiden lapsellisten seuraa, jotka tyrkyttävät ideoitaan, että hankkikaa tekin lapsi. En vain jaksa/kykene olemaan heidän seurassaan.
Suunnittelen tulevaisuutta sillä periaatteella, että me tulemme olemaan kaksistaan. Mies jaksaa edelleen olla positiivisemmalla mielellä, eikä taida myöntää itselleen eikä minulle, että emme ehkä koskaan saa lapsia. Tämä on myös raskasta. Hän jaksaa kokoajan sanoa, että kyllä me vielä lapsi saadaan. Itse en vain siihen usko enää. Tiedän, että kaikki on vielä mahdollista. Eihän tässä olla yritetykään kuin vasta vuosi ja yrittäminenkin on vähän sitä sun tätä, kun otollisia aikoja ei aina päästä hyödyntämään. Onhan omassa lähipiirissänikin esimerkkejä pitkästä odotuktuksesta. En vain silti jaksa uskoa siihen omalla kohdallani.
.olivia kp 11/??
Tässä kierrossa on käytössä Multivita raskaana oleville ja greippimehu apuvälineinä. Ovis etsitään mammaksin ovistikuilla. Greippimehu on aiheuttanut kunnon valkkarit, tai ainakin oletan sen johtuvan greippimehusta. Täti poistui perjantaina ja lauantaina oli jo tuhdit valkkarit. Eihän ovulaatio voinut sillon jo olla? Ekan ovistestin tein joko su tai ma, en muista enää. Tikut ovat näyttäneet selkeää negaa. Vain kontrolliviiva on ollut näkyvissä, ei edes haamuviivaa vielä ole piirtynyt tikkuun.
Toivotaan, että ovis tulisi ensi viikolla.
Omassa elämässäni en enää edes haaveile, että tulisin raskaaksi. On raskasta ajatella tulevaisuutta ilman lapsia. En edes uskalla ajatella. Luulen, että minusta tulee katkera vanhempana. Nykyään kyllä pystyn iloitsemaan muiden vauvoista ja vauvauutisista, vaikka se sattuu niin paljon. Olen alkanut vältellä niiden lapsellisten seuraa, jotka tyrkyttävät ideoitaan, että hankkikaa tekin lapsi. En vain jaksa/kykene olemaan heidän seurassaan.
Suunnittelen tulevaisuutta sillä periaatteella, että me tulemme olemaan kaksistaan. Mies jaksaa edelleen olla positiivisemmalla mielellä, eikä taida myöntää itselleen eikä minulle, että emme ehkä koskaan saa lapsia. Tämä on myös raskasta. Hän jaksaa kokoajan sanoa, että kyllä me vielä lapsi saadaan. Itse en vain siihen usko enää. Tiedän, että kaikki on vielä mahdollista. Eihän tässä olla yritetykään kuin vasta vuosi ja yrittäminenkin on vähän sitä sun tätä, kun otollisia aikoja ei aina päästä hyödyntämään. Onhan omassa lähipiirissänikin esimerkkejä pitkästä odotuktuksesta. En vain silti jaksa uskoa siihen omalla kohdallani.
.olivia kp 11/??
maanantai 8. maaliskuuta 2010
Ainakin vuoden yrittäminen
Eli tänään KP2. Eilen aukesi hanat ja siis kierto on järjestyksessään jo 11. Kuukauden päästä on vuosi täynnä yritystä. Näin se vaan menee ja kyllähän se ottaa päähän. Ei kauheasti kiinnosta nähdä ketään, jotka hehkuttaa vauva-arkea tai raskautta tai itkee kuinka rankkaa on yhdistää perhe-elämä ja työ. Pitäkää vain omana tietona tuollaiset. Ei kiinnosta. Me, kun emme pääse niitä kokemaan.
Nyt sitten suunnittelemaan kesälomareissua! Kahdestaan taidetaan lähteä, kun ei nappaa lähteä muiden perhe-helvettiä katsomaan.
Anteeksi pessimistinen ja ilkeä asenne, mutta tää on se fiilis minulla on.
.olivia kp2/25-37
Nyt sitten suunnittelemaan kesälomareissua! Kahdestaan taidetaan lähteä, kun ei nappaa lähteä muiden perhe-helvettiä katsomaan.
Anteeksi pessimistinen ja ilkeä asenne, mutta tää on se fiilis minulla on.
.olivia kp2/25-37
sunnuntai 7. maaliskuuta 2010
Tuhrua?
Tämän kierto lähentelee loppuaan. Eilen illalla alkoi tuhruttelu. Kierrosta on siis tulossa taas ennätyksellisen lyhyt. Vastaavanlainen kierto oli joulu-tammikuussa. Silloin kierron pituus oli vaivaiset 25 päivää ja menkat alkoi tuhruttelulla. Minulla ei aiemmin ole tuhruttelua ollut. Onkohan minulla jotain häikkää tuolla??
Tässä kierrossa en ostanut mitään vitamiineja ja greippimehuakaan en juonut kovin ahkerasti. Ovulaatiota aloin tikuttaa, mutta sitten tulin kipeäksi ja tikuttaminen jäi useaksi päiväksi. Enkä usko, että peiton heiluttelutkaan olisi osuneet oikeaan aikaan.
Mietin, että tapahtuuko ovulaatiota lainkaan. Kertooko tällainen lyhyt kierto siitä, ettei ovis tapahdu vai mistähän se kertoisi?
Meillä tulee kohta laskennallisesti vuosi täyteen yritystä. Tosin ei me olla päästy kaikkia kiertoja hyödyntämään, joten todellisia yrityskuukausia on vähemmän.
Tästä lapsettomuuden myöntämisestä on ollut se hyöty, että en ota enää niin raskaasti muiden vauvauutisia. Olen taas kuullut muutamia vauvauutisia tässä lähiaikoina, mutta ei ne ole oikein miltään tuntuneet. Toisille tulee lapsia, meille ei. Eipä siinä ihmeempiä. Se on edelleen tuntunut pahalle, kun joku sanoo, että tehkää tekin lapsia, tämä on niin ihanaa. Niimpä.
.olivia kp 27/25...37
Tässä kierrossa en ostanut mitään vitamiineja ja greippimehuakaan en juonut kovin ahkerasti. Ovulaatiota aloin tikuttaa, mutta sitten tulin kipeäksi ja tikuttaminen jäi useaksi päiväksi. Enkä usko, että peiton heiluttelutkaan olisi osuneet oikeaan aikaan.
Mietin, että tapahtuuko ovulaatiota lainkaan. Kertooko tällainen lyhyt kierto siitä, ettei ovis tapahdu vai mistähän se kertoisi?
Meillä tulee kohta laskennallisesti vuosi täyteen yritystä. Tosin ei me olla päästy kaikkia kiertoja hyödyntämään, joten todellisia yrityskuukausia on vähemmän.
Tästä lapsettomuuden myöntämisestä on ollut se hyöty, että en ota enää niin raskaasti muiden vauvauutisia. Olen taas kuullut muutamia vauvauutisia tässä lähiaikoina, mutta ei ne ole oikein miltään tuntuneet. Toisille tulee lapsia, meille ei. Eipä siinä ihmeempiä. Se on edelleen tuntunut pahalle, kun joku sanoo, että tehkää tekin lapsia, tämä on niin ihanaa. Niimpä.
.olivia kp 27/25...37
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
Mieli on tasaantunut
En nyt aivan kaikkia keinoja ole ottanut käyttöön. Tai en oikeestaan mitään noista. Greippimehua join alkukuun, mutta sitten sekin jäi. Ovista olen tikutellut, mutta sekin unohtui kun tulin kipeeksi. Vitamiineja en käynyt ostamassa.
Nyt kun olen itselleni myöntänyt, että olemme lapsettomia, niin jonkinlainen paine ja stressi on hävinnyt. Tyynen rauhallisesti suhtaudun asiaan. Olemme tällaisia viallisia, mutta kaikissa on jokin vika. Meissä se on nyt näin ikävä asia kuin lapsettomuus. Olemme nyt alkaneet pohtia mitä haluamme elämältämme. Ehkä me lähdemme ulkomaille, ehkä muutamme minun työpaikkakunnalleni. Ehkä jatkamme elämäämme tällä tavalla.
Nyt kun olen itselleni myöntänyt, että olemme lapsettomia, niin jonkinlainen paine ja stressi on hävinnyt. Tyynen rauhallisesti suhtaudun asiaan. Olemme tällaisia viallisia, mutta kaikissa on jokin vika. Meissä se on nyt näin ikävä asia kuin lapsettomuus. Olemme nyt alkaneet pohtia mitä haluamme elämältämme. Ehkä me lähdemme ulkomaille, ehkä muutamme minun työpaikkakunnalleni. Ehkä jatkamme elämäämme tällä tavalla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)