keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Henkireikä

Kylläpäs mä saan tänne aina sylkästyä kaikki negatiiviset ajatukset. Ei tämä yrittäminen näin kamalaa ole mitä olen antanut ymmärtää blogin perusteella. Nautin elämästä (olosuhteisiin nähden), rakastan miestäni eikä raskaus ole mikään pakkomielle.

Tämä näköjään se paikka, jonne oksennan pahan oloni. Sen jälkeen kun tänne olen kirjoittanut, olokin helpottaa.

Onneksi on olemassa tällainen henkireikä, eikä kukaan (ainakaan vielä) ole tullut käskemään elämään ja lopettamaan tämän ruikutuksen.

No nyt tein sen ratkaisun, että varasin ajan lääkäriin. Ensimmäinen lääkärikerta lapsettomuudesta. Toivotaan, että tämä ratkaisu toisi mukanaan sen plussan ;) Tämä ajatusmaailma juotuu siihen, että kun tekee, jonkun ratkaisun, niin sen jälkeen joku toinen ongelma ratkeaa. Eli samaa periaatetta voisi verrata siihen, että varaa yli puolen vuoden päähän lomareissun kaukomaille ja sitten tuleekin raskaaksi -> joutuu perumaan reissun. Tai että ostaa pitkän pohdinnan jälkeen kuukautiskupin ja tulee raskaaksi -> kuppi jää käyttämättä. Aloittaa uuden harrastuksen ja ostaa varusteet, tulee raskaaksi -> jää harrastus ja varusteet käyttämättä. Ehkä joku ymmärsi pointin. No minun kohdalla tämä ei ole tähän mennessä toiminut.

.olivia kp 26

tiistai 27. huhtikuuta 2010

Piinaviikot

Kierto lähenee loppuaan ja taas mennään piinaviikkoja. Menossa on DPO 9 tai 10. Ensimmäinen raskaustesti (negatiivinen) on tehty tänään. Mitään varsinaisia oireita ei ole, vain jotain kuviteltua, jotka ovat kumminkin kaikki normaaleja PMS-oireita. Plussaa testiin toivotaan hartaasti, mutta pessimistinen asenne on kuitenkin päälimmäisin. Toisaalta haluan vain, että uusi kierto alkaa nopeasti, jotta pääsee tästä piinaavasta tunteesta eroon. Toisaalta toivon niin hartaasti, että meitäkin joskus kohtaisi onni.

-olivia kp 25/25-33 dpo 9 tai 10

maanantai 19. huhtikuuta 2010

Kaikki on taas tehty

Pöh, kirjoitin äsken tekstin, joka katosi. No onneksi en kirjottanut pitkää vuodatusta.

Ovulaatio oli viikonloppuna. Tämä aika tuli hyödynnettyä niin kuin mahdollista.

Olen oppinut tulkisemaan ovulaatiotestejä paremmin. Olen tähän asti tehnyt ainoastaan liuskatestejä ja olen tuskastunut niihin, kun en ole koskaan saanut kunnon plussaa niihin aikaseksi. Olen epäillyt, että tapahtuuko minulla edes ovulaatiota. Nyt testailin liuskatesteillä. Perjantaina sain jo haalean viivan testiin. Lauantaina tein Clearbluen digitaalisen ovulaatiotestin ja siihen tuli plussa. Tein myös liuskatestin ja se näytti haaleaa viivaa. Sunnuntaina tein taas liuskatestin ja se olis lauantaista viivaa haaleampi. Limoista ja jomotuksistakin päätellen se digitestin tulos piti paikkaansa ja ovulaatio oli mitä ilmeisimmin lauantaina tai sunnuntaina.

Taidan tästä eteenpäin jatkaa samalla tyylillä eli aluksi liuskatesteillä, kunnes tulee haalea viiva ja sen jälkeen digitestillä. Tällöin ei kulu rahaa tolkuttomasti digitesteihin, jotka on ihan törkeen kalliita.

Nyt vain odotellaan. Viikon päästä alkaa olla tuskanut ole, kun toiveet on nousseet liian korkealle. Vappuna sitten taas petytään.

.olle

perjantai 9. huhtikuuta 2010

Pää hajoaa

Päätin, etten enää murehdi tätä vauva-asiaa. MUTTA en vain pysty olla ajattelematta. Tämä on tuskallista. Koko ajan päässä pyörii ajatukset vauvasta, ahdistukset lapsettomuudesta, kateellisuuden tunteet toisten vauvauutisista, tuskastumiset omasta kyvyttömyydestä.

Minulta kysellään jatkuvalla syötöllä, että joko teille on tulossa lapsia. Alkaa oikeasti jo vituttaa tuollaiset kysymykset. Eikö kysyjät ymmärrä, että asia ei ole niin yksinkertaista. Mikä oikeuttaa muita kyselemään noinkin henkilökohtaisia asioita, jos en itse asiaa ota puheeksi. Varsinkin sellaiset kyselee, joille asia ei millään tavalla kuulu. Lisäksi suorastaan vituttaa äidit, jotka hehkuttaa äitiyden ihanuuksia ja kertovat kuinka nauttivat elämästään kotiäitinä.

Tulen monena iltana kotiin itkusilmässä, kun olen pahoittanut mieleni jonkun sanoista. Tätäkö tämä loppu elämä on?

Kävin muilla asioilla lääkärissä joku aika sitten ja puhuttiin myös tästä yrityksestäkin. Lääkärin mielestä minun pitäisi nyt vain nauttia elämästä ja unohtaa koko lapsiasia. Jos tulosta ei ole syntynyt kesän jälkeen, niin sitten tutkimuksiin. En vain osaa olla miettimättä asiaa. En tiedä miten suljen ajatukset pois mielestä???

Miten helvetissä tästä asiasta tuli näin vaikeeta???

tiistai 6. huhtikuuta 2010

Nyt on vuosi täynnä!

Eli uusi kierto alkoi odotetusti lauantaina. Kuten joskus aikaisemminkin olen huomannut, niin greippimehu aiheutti myös kovia menkkakipuja. Niistä kärsin lauantain ja vielä vähän sunnuntainakin.

Vuosi tuli täyteen yrittämistä. Kiertoja vuoteen mahtui 11, mikä johtuu viime kesän maraton kierrosta ja syksyn pitkistä kierroista. Nyt kierrot ovat lyhentyneet siihen 26-28 päivään. Tosin luulen, että ovuloimattomat kierrot ovat sitten niitä pidempiä kiertoja. Olen myös päätynyt tulokseen, että luteaalivaihe kestää minulla 12-13 päivää. Ovistikkuihin en voi luottaa yhtään. Niihin en ole koskaan saanut kunnolla plussaa aikaiseksi. Hailakoita viivoja vain useampana päivänä, ja ovis on tapahtunut samoihin aikoihin. Lisäksi Predictor raskaustestiin en enää luota. Sain sillä kerran selkeän plussan ja toisen kerran haamun vaikka mitään raskautta ei ollutkaan.

En tiedä kuinka usein jaksan tätä blogia päivitellä, sillä aion nyt lopettaa "yrittämisen". Alamme miehen kanssa elämään meidän nykyistä elämään. Emme tee suunnitelmia sen mukaan, että jos vaikka tulisinkin raskaaksi. Koitamme ratkaista tämän nykyisen tilanteen jollain muulla keinolla. Todennäköisesti joku muuttaa jonnekin, mutta ei vielä ole käsitystä kuka ja minne. Ehkä myös joku vaihtaa työpaikkaa. En tiedä. Kesästä aiomme nauttia, sitten kun se tulee!

Enpä tullut raskaaksi ennen kuin täytän 30 vuotta. Enkä tiedä tulenko koskaan. En mieti asiaa nyt, vaan jatkan elämistä.

olivia kp 4/25-33

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Ei jaksa odottaa, taaskaan

Nyt olisi laskujeni mukaan DPO9, jos ovulaatio oli silloin, kun kuvittelin se olevan ja että se saatiin hyödynnettyä. Ajoitus ei mennyt ihan kohdilleen, mutta yritetty ainakin on. Haluaisin jo nyt tietää, että onko tärppi käynyt vai ei. Tämä malttamattomuus ei ole mukava olo tila. Koko ajan päässä pyörii ajatus, että olenko nyt raskaana vai en. Periaatteessa en tee sillä tiedolla mitään ainakaan tänään, enkä huomenna, enkä varmaan koko loppu viikkona. Haluan vain tietää. Haluan lähinnä rauhan itselleni. Tiedän, että siitä se panikointi ja ajatusten myllerrys alkaakin, jos plussa tulee.

Jollain tavalla mielessä on, että jos tässä kierrossa ei tärppi käy, niin ei sitten koskaan.

Kuulostaa aika rankalta, mutta olen päättänyt alkaa elämään odottamisen ja toivomisen sijaan. Aion nauttia tulevasta kesästä. Aion tehdä itse jotain, että saan muutoksen elämääni. Ei tämä minun elämä muutu, sillä että murehdin asiasta kotona. Vain minä voin tehdä muutoksen! Nyt kun vielä tietäisi mitä haluan ja mitä mieheni haluaa...

maanantai 22. maaliskuuta 2010

Ovis oli ja meni

Jätän nyt huomioimatta edellisen viestin ekan kommentin. En vain keksi mitään mitä siihen voisi sanoa.

Olen tikuttanut ovista mammaksista tilaamillani davidin (?) ovulaatiotikuilla. En ole koskaan (aiemminkaan) saanut tikkuun kontrolliviivaa vahvempaa viivaa. Nyt sain perjantaina ja lauantaina sellaiset haamut eli huomattavasti hennot viivat kuin kontrolliviivat. Tulkitsen ne kumminkin ovulaatioksi muiden oireiden perusteella. Minulla on ollut runsasta valkovuotoa edellisistä menkoista lähtien. Vuoto loppui kuin seinään. Lauantaina illalla ei ollut enää mitään. Perjantai iltapäivästä lauantai päivään saakka oli tosi kovia alavatsakipuja, jotka tulkitsen ovulaatiokivuiksi. Oli viiltävää kipua vasemmalla puolella. Jomotusta ja paineen tunnetta. Välillä ei voinut edes liikkua kun sattui niin paljon. Kivutkin loppui lauantai-iltaan mennessä.

Uskon, että nämä oireet tuli nyt greippimehun ansiosta. Olisipa aina näin selkeät oireet, niin ei tarvitsisi tikkujen kanssa pelata.

Suurin ongelma oli nyt kyllä se ajoitus. Päästiin heiluttelemaan peittoja vasta lauantai-iltana, joten taidettiin olla auttamattomasti myöhässä. Kyllähän se ottaa pannuun, kun noin vähän on kiinni ajoitus. Me nähdään nyt seuraavan 1,5 kuukauden ajan normaalia enemmän, joten olihan se hyvä, että ovis osui juuri siihen viereen.

Kävin läpi aikaisempia kiertoja ja niissä kierroissa, joissa olen löytänyt tai ainakin luullut löytäneeni oviksen, on luteaalivaihe kestänyt 12 päivää. Tämän perusteella voin odottaa menkkoja alkavaksi 2.4.